Lapset erossa – huolto, asuminen, tapaamiset ja elatus

Huolto, asuminen ja tapaamiset

• Huolto tarkoittaa vastuuta lapsesta ja oikeutta päättää hänen asioistaan, kuten koulusta, terveydenhoidosta, passista ja asuinpaikasta. Yhteishuollossa vanhemmat päättävät merkittävistä asioista yhdessä, yksinhuollossa huoltaja päättää niistä yksin. Se, että huolto on yhteinen, ei vielä ratkaise, kumman luona lapsi asuu.
• Asumisesta sovitaan erikseen: lapsi voi asua jommankumman vanhemman luona tai vuorotellen kummankin luona (vuoroasuminen). Lapsella on silti vain yksi virallinen asuinpaikka, joka ratkaisee esimerkiksi lähikoulun ja päiväkodin.
• Tapaamisoikeus on lapsen oikeus tavata vanhempaa, jonka luona hän ei asu. Kummankin vanhemman on edistettävä tapaamisia. Tuomioistuin voi vahvistaa lapselle oikeuden tavata myös muuta hänelle erityisen läheistä henkilöä, jos suhde on verrattavissa lapsen ja vanhemman suhteeseen.

Ratkaisut tehdään lapsen edun mukaan, ja lapsen omat toivomukset otetaan huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaan.

Sopimus lastenvalvojan luona

Hyvinvointialueen lastenvalvoja auttaa vanhempia tekemään sopimuksen lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisista ja elatuksesta. Sopimus tehdään kirjallisesti, ja se vahvistetaan, jos se on lapsen edun mukainen. Vahvistettu sopimus voidaan panna täytäntöön kuten tuomioistuimen lainvoimainen päätös.

Sopimukseen kirjataan tarkat ehdot: tapaamisajat, lomat ja lapsen vaihdot sekä tarvittaessa kuljetusten ja matkakulujen jako. Vuoroasumisessa siihen kirjataan myös, kumpi koti on lapsen virallinen asuinpaikka.

Lasten asioita ei tarvitse ratkaista käräjäoikeudessa avioeron yhteydessä. Niistä voi sopia lastenvalvojan luona ennen avioeroa, sen aikana tai sen jälkeen.

Kun sopiminen ei onnistu

Ennen oikeudenkäyntiä tai sen aikana voi kokeilla kahta sovittelun muotoa:

• Perheasioiden sovittelu on hyvinvointialueen maksuton palvelu, jossa sovittelija auttaa vanhempia löytämään ratkaisun.
• Huoltoriidan tuomioistuinsovittelussa sovittelee käräjäoikeuden tuomari, ja häntä avustaa asiantuntija, yleensä psykologi tai sosiaalityöntekijä. Sovittelua voi hakea yhdessä tai erikseen, ja vireillä oleva huoltoriita voidaan siirtää sovitteluun. Istunto järjestetään kuuden viikon kuluessa siitä, kun sovittelun aloittamisesta on päätetty. Sovittelu edellyttää molempien vanhempien suostumusta. Siitä peritään käsittelymaksu, mutta asiantuntijan käyttö on vanhemmille maksutonta.

Kummassakin sovittelussa syntynyt sopimus voidaan vahvistaa, jolloin se voidaan panna täytäntöön kuten tuomioistuimen päätös.

Tuomioistuimet.fi: Huoltoriidan tuomioistuinsovittelu →

Huoltoriita käräjäoikeudessa

Asia pannaan vireille hakemuksella käräjäoikeudessa, joko avioeron yhteydessä tai erikseen. Riitaisessa asiassa vanhemmat kutsutaan yleensä ensin valmisteluistuntoon. Käräjäoikeuden maksu erikseen vireille pannusta huoltoasiasta on 310 euroa. Oikeusapua saava ei maksa käräjäoikeuden maksuja.

Käräjäoikeus voi pyytää hyvinvointialueelta olosuhdeselvityksen. Selvittäjät tapaavat yleensä vanhemmat ja, jos lapsen ikä ja kehitystaso sen sallivat ja lapsi suostuu, myös lapsen. Selvitys kestää yleensä useita kuukausia. Jos sopua ei sen jälkeenkään synny, asia ratkaistaan pääkäsittelyssä.

Lasta voidaan kuulla henkilökohtaisesti oikeudessa, jos se on tarpeen ja lapsi pyytää sitä tai suostuu siihen. Alle 12-vuotiasta voidaan kuulla vain, jos se on välttämätöntä eikä siitä arvioida aiheutuvan hänelle merkittävää haittaa.

Käsittelyn ajaksi käräjäoikeus voi antaa väliaikaisen määräyksen lapsen asumisesta ja tapaamisista sekä tarvittaessa elatusavusta. Vanhemmat voivat sopia asian koko oikeudenkäynnin ajan, ja käräjäoikeus voi vahvistaa sopimuksen.

Kun sovittua ei noudateta

Vahvistettu sopimus tai päätös lapsen huollosta, asumisesta tai tapaamisista voidaan panna täytäntöön. Täytäntöönpanoa haetaan kirjallisella hakemuksella käräjäoikeudelta, joka määrää yleensä ensin sovittelijan.

Täytäntöönpanoon ei ryhdytä 12 vuotta täyttäneen lapsen tahtoa vastaan. Nuoremmankaan lapsen tahtoa vastaan siihen ei ryhdytä, jos lapsi on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää huomiota.

Jos tapaamisissa tarvitaan tukea tai lapsen turvallisuudesta on huolta, voidaan sopia tai määrätä, että tapaamiset ovat tuettuja tai valvottuja tai että lapsen vaihdot valvotaan.

Tämä menettely ei koske elatusapua. Maksamattomasta elatusavusta kerrotaan alempana kohdassa Elatusapu.

Muutto ja muutokset myöhemmin

Vanhemman on ilmoitettava toiselle vanhemmalle aikomuksestaan muuttaa, jos muutto vaikuttaa lapsen huollon tai tapaamisten toteutumiseen. Ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin ja mahdollisuuksien mukaan vähintään kolme kuukautta ennen muuttoa. Ilmoituksen saa jättää tekemättä ainoastaan, jos se on välttämätöntä lapsen tai muuttavan vanhemman suojaamiseksi välittömältä ja vakavalta uhalta, joka kohdistuu henkeen, terveyteen tai vapauteen.

Yhteishuollossa lapsen asuinpaikasta päätetään yhdessä. Sopimusta tai päätöstä voi muuttaa, jos olosuhteet ovat muuttuneet tai siihen on muuten aihetta, joko sopimalla uudelleen tai hakemalla muutosta käräjäoikeudelta.

Elatusapu

Vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan myös eron jälkeen. Elatusapua voidaan määrätä sen vanhemman maksettavaksi, jonka luona lapsi ei asu. Myös vuoroasumisessa toinen vanhempi voi joutua maksamaan elatusapua. Määrä riippuu lapsen tarpeista ja vanhempien maksukyvystä.

Elatusavusta voi sopia lastenvalvojan luona, ja vahvistettu sopimus voidaan panna täytäntöön kuten tuomioistuimen päätös. Elatusapu maksetaan kuukausittain etukäteen, ja velvollisuus päättyy yleensä, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Koulutuksen kuluihin vanhemmat voivat joutua osallistumaan sen jälkeenkin, jos se on kohtuullista. Sopimus, jolla lapsen puolesta luovutaan elatusavusta tulevaisuudessa, on mitätön.

Jos vahvistettua elatusapua ei makseta, sen voi hakea perittäväksi ulosotosta, tai lapselle voi hakea elatustukea Kelasta. Kun Kela maksaa elatustukea, se perii maksamattoman elatusavun maksajalta. Elatusavun määrää voi muuttaa, jos olosuhteet muuttuvat olennaisesti.

Milloin juristista on eniten apua

Lasten asioista voi sopia lastenvalvojan luona ilman juristia. Oma tilanne kannattaa silti käydä läpi juristin kanssa, erityisesti kun

• toinen vanhempi vie asian käräjäoikeuteen tai harkitset sitä itse
• tapaamiset ovat katkenneet tai sovittua ei noudateta
• jompikumpi vanhempi aikoo muuttaa lapsen kanssa kauas
• lapsen turvallisuudesta on huolta
• lapsi tai toinen vanhempi asuu ulkomailla.

Oikeusapua voi saada tulojen ja varallisuuden perusteella. Kotivakuutuksen oikeusturvaosa ei yleensä korvaa huolto- ja tapaamisriitoja, mutta osa vakuutuksista korvaa myöhemmän riidan vahvistetun sopimuksen tai päätöksen muuttamisesta. Tarkista oman vakuutuksesi ehdot.

Lue lisää hinnoista, oikeusavusta ja oikeusturvavakuutuksesta →

Perheoikeuden laki- ja asianajotoimistot hakemistossamme

Hakemistossamme 446 laki- ja asianajotoimiston oikeudenaloihin kuuluu perhe- ja perintöoikeus tai lastensuojelu. Valitse rivi, niin pääset suoraan toimistojen listaan.

Oikeudenalan mukaan

Kaupungeittain

Hae toimistoja lasten asioihin →

Laki- ja asianajotoimistot avioero- ja perheasioihin kaupungeittain →

Määrät lasketaan hakemiston tiedoista sivun latautuessa. Ne perustuvat pääosin juristien Suomen Asianajajaliitolle ilmoittamiin oikeudenaloihin, eivät arvioon toimiston osaamisesta. Asianajajaliiton luokka ”Perhe- ja perintöoikeus” kattaa sekä perhe- että perintöasiat.

Lähteet

• Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983)
• Laki lapsen elatuksesta (704/1975)
• Laki lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta (619/1996)
• Tuomioistuimet.fi: Lapsen asioiden järjestäminen avioeron jälkeen
• Tuomioistuimet.fi: Huoltoriidan tuomioistuinsovittelu
• Tuomioistuimet.fi: Maksut