Opas
Ositus avioerossa – näin omaisuus jaetaan
Ositus on avioeron omaisuusjako. Sen voi tehdä heti, kun avioero on vireillä, joko sopimalla tai, jos sopu ei synny, käräjäoikeuden määräämän pesänjakajan johdolla. Kesäkuusta 2026 alkaen avio-oikeus vanhenee kymmenen vuoden kuluttua avioerosta, joten ositusta ei voi lykätä loputtomiin.
Päivitetty
Ratkaiseva päivä on avioeron vireilletulo
Osituksen raja on päivä, jona avioeroasia tuli vireille käräjäoikeudessa. Se, mitä kumpikin ansaitsee tai saa perintönä, lahjana tai testamentilla sen jälkeen, jää osituksen ulkopuolelle.
Ositusta ei tarvitse odottaa harkinta-ajan loppuun: kumpi tahansa voi vaatia sitä heti, kun avioero on vireillä. Tehty ositus jää kuitenkin voimaan, vaikka avioeroasia raukeaisi: sen jälkeen kummallakaan ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen, ellette tee uutta avioehtoa.
Jos ositusta ei ole tehty ja avioeroasia raukeaa, myös vireilletulon jälkeen saatu omaisuus palaa avio-oikeuden piiriin.
Avio-oikeus ja avioehto
Avioliitto ei tee omaisuudesta yhteistä: kumpikin omistaa omansa. Avio-oikeus tarkoittaa, että osituksessa puolisoiden säästöt lasketaan yhteen ja kumpikin saa puolet. Säästö on se, mitä puolisolle jää, kun hänen omaisuudestaan vähennetään hänen velkansa. Mukaan ei lasketa omaisuutta, josta avio-oikeus on suljettu pois.
Avio-oikeuden voi sulkea pois avioehtosopimuksella. Myös lahjakirjassa, testamentissa tai henkilövakuutuksen edunsaajamääräyksessä voi olla määrätty, ettei saajan puolisolla ole avio-oikeutta omaisuuteen. Sama koskee omaisuutta, joka on tullut sen tilalle.
Perintö tai lahja ei siis jää osituksen ulkopuolelle itsestään: ratkaisevaa on, onko testamentissa tai lahjakirjassa tällainen määräys. Tällaisen omaisuuden tuotto, kuten vuokratulot tai osingot, kuuluu avio-oikeuden piiriin, ellei sitäkin ole erikseen suljettu pois.
Avioehto tulee voimaan vasta, kun se on rekisteröity Digi- ja väestötietovirastossa. Jos avioehtoa ei ole jätetty rekisteröitäväksi ennen kuin avioero tuli vireille, se ei enää tule voimaan, vaikka se olisi allekirjoitettu aiemmin.
Jos kummallakaan ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen, ositusta ei tehdä. Silloin tehdään omaisuuden erottelu: kumpikin pitää omansa, ja yhteinen omaisuus jaetaan.
Näin tasinko lasketaan
Ositus etenee vaiheittain:
- Kummankin omaisuus luetellaan ja arvioidaan. Siitä erotetaan omaisuus, johon toisella ei ole avio-oikeutta.
- Kummankin avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta vähennetään hänen ennen avioeron vireilletuloa syntyneet velkansa, myös hänen osuutensa yhteisistä veloista. Velka, joka on otettu avio-oikeuden ulkopuolisen omaisuuden hankkimiseen tai jonka vakuutena se on, vähennetään ensin siitä omaisuudesta. Jäljelle jäävä määrä on puolison säästö. Jos velat ovat varoja suuremmat, säästö on nolla: velkoja ei siirretä osituksessa toiselle.
- Säästöt lasketaan yhteen ja jaetaan kahtia. Puoliso, jonka säästö on suurempi, maksaa toiselle tasinkoa niin paljon, että osuudet ovat yhtä suuret.
Esimerkki: Annan säästö on 100 000 euroa ja Mikon 20 000 euroa. Säästöt ovat yhteensä 120 000 euroa, ja kummankin osuus on puolet eli 60 000 euroa. Anna maksaa Mikolle tasinkoa 40 000 euroa.
Tasinkoa maksava saa pääsääntöisesti itse päättää, mitä omaisuutta luovuttaa, ja hän voi maksaa tasingon myös rahana. Puoliso, jonka säästö on pienempi, ei luovuta omaisuuttaan tasinkona lainkaan.
Velat ja yhteinen asuntolaina
Pääsääntöisesti kumpikin vastaa omista veloistaan. Velasta, jonka toinen on tehnyt perheen elatusta varten, voivat kuitenkin vastata molemmat. Tämä ei koske rahalainoja.
Yhteisestä lainasta vastaatte yleensä molemmat koko määrästä myös avioeron jälkeen, vaikka sopisitte osituksessa, että toinen maksaa sen. Pankki ei ole osituksen osapuoli, joten lainan siirtämisestä toisen nimiin on sovittava pankin kanssa.
Ositus sopimalla
Puolisot voivat sopia osituksesta keskenään. Osituskirja päivätään ja allekirjoitetaan, ja kahden esteettömän henkilön on todistettava se oikeaksi.
Osituskirjaa ei tarvitse rekisteröidä, jotta se olisi pätevä. Jos toinen luovuttaa osituksessa huomattavasti enemmän kuin hänen olisi pakko, hänen velkojansa voivat konkurssissa tai ulosotossa vaatia omaisuutta takaisin. Omaisuutta saanut puoliso voi suojautua tältä rekisteröimällä osituskirjan Digi- ja väestötietovirastossa. Suoja ei kuitenkaan ole heti täysi: jos konkurssi tai ulosotto alkaa muutaman vuoden kuluessa rekisteröinnistä, ositus voi silti peräytyä.
Juristi voi laatia osituskirjan tai tarkistaa teidän luonnoksenne. Juristin apu kannattaa erityisesti, jos jaettavana on asunto, yritys tai sijoituksia tai teillä on avioehto.
Pesänjakaja, kun ette sovi
Jos sopimukseen ei päästä, kumpi tahansa voi hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä, jo avioerohakemuksen yhteydessä tai myöhemmin. Pesänjakaja on yleensä asianajaja. Hän yrittää ensin saada teidät sopimaan ja tekee osituksen itse, jos sopua ei synny.
Pesänjakajan palkkion ja kulut maksatte itse, yleensä puoliksi. Pesänjakajan tekemää ositusta voi moittia käräjäoikeudessa nostamalla kanteen kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun ositus on toimitettu.
Jos ositus olisi kohtuuton
Ositusta voidaan sovitella, jos se muuten johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen tai toinen saisi perusteetonta taloudellista etua. Arvioon vaikuttavat erityisesti avioliiton kesto ja se, miten kumpikin on osallistunut yhteiseen talouteen sekä omaisuuden kartuttamiseen ja säilyttämiseen.
Sovittelussa voidaan esimerkiksi määrätä, että puoliso pitää ennen avioliittoa omistamansa, erillään asumisen aikana ansaitsemansa tai perintönä saamansa omaisuuden kokonaan tai osaksi. Sovittelua voi vaatia osituksessa tai sen jälkeen. Jälkikäteen esitettyyn vaatimukseen sovelletaan osituksen moittimista ja pätemättömäksi julistamista koskevia sääntöjä. Pesänjakajan tekemän osituksen moittimiselle on kuuden kuukauden määräaika.
Avio-oikeus vanhenee kymmenessä vuodessa
Ositusta ei ole pakko tehdä heti avioeron jälkeen. Kesäkuun 2026 alusta avio-oikeus kuitenkin vanhenee, kun lainvoimaisesta avioeropäätöksestä on kulunut kymmenen vuotta. Sen jälkeen kumpikaan ei ole velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan toiselle avio-oikeuden perusteella.
Vanhentuminen katkeaa, kun puoliso hakee käräjäoikeudelta pesänjakajaa. Jos pesänjakaja-asia raukeaa, määräaika jatkaa kulumistaan.
Pidemmästä määräajasta voi sopia. Sopimus on tehtävä samassa muodossa kuin avioehto: päivättynä, allekirjoitettuna ja kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistamana. Se tulee voimaan vasta, kun se on rekisteröity Digi- ja väestötietovirastossa. Rekisteröinnin voi hakea, kun avioero on saanut lainvoiman, ja se on haettava ennen kuin avio-oikeus on vanhentunut.
Jos avioero sai lainvoiman ennen 1.6.2026, avio-oikeus vanhenee aikaisintaan 1.6.2031, ellette ole sopineet toisin.
Avoliiton päättyminen
Avoliitossa ei ole avio-oikeutta, eikä eroon tarvita tuomioistuinta. Kumpikin pitää oman omaisuutensa, ja yhteinen omaisuus jaetaan. Avoliittolakia sovelletaan, jos olette asuneet yhdessä vähintään viisi vuotta tai teillä on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Jos jompikumpi on yhä naimisissa toisen kanssa, avoliittolaki ei koske teitä.
Erottelusta voi sopia erottelukirjalla, joka tehdään samassa muodossa kuin osituskirja, tai kumpi tahansa voi hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä.
Jos olet työlläsi tai varoillasi auttanut toista kartuttamaan tai säilyttämään omaisuuttaan, voit olla oikeutettu hyvitykseen. Hyvitys on vaadittava erottelussa, tai kanne on nostettava kuuden kuukauden kuluessa erottelusta. Jos erottelua ei tehdä, kanne on nostettava tai pesänjakajaa haettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun muutitte pysyvästi erilleen.
Lue lisää hinnoista, oikeusavusta ja oikeusturvavakuutuksesta
Perheoikeuden laki- ja asianajotoimistot hakemistossamme
Hakemistossamme 446 laki- ja asianajotoimiston oikeudenaloihin kuuluu perhe- ja perintöoikeus tai kansainvälinen perheoikeus. Valitse rivi, niin pääset suoraan toimistojen listaan.
Oikeudenalan mukaan
Kaupungeittain
Laki- ja asianajotoimistot avioero- ja perheasioihin kaupungeittain
Määrät lasketaan hakemiston tiedoista sivun latautuessa. Ne perustuvat pääosin juristien Suomen Asianajajaliitolle ilmoittamiin oikeudenaloihin, eivät arvioon toimiston osaamisesta. Asianajajaliiton luokka ”Perhe- ja perintöoikeus” kattaa sekä perhe- että perintöasiat.
Lähteet
Tämä opas on yleistä tietoa, ei lakineuvontaa. Jokainen ero on erilainen: keskustele omasta tilanteestasi asianajajan, luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan tai oikeusaputoimiston kanssa.